Täällä ihanassa Porissa on Kirjurinluoto, joka on varsinkin lapsiperheille ihan Pakko-käydä -paikka. Ilmainen leikkipuisto, jossa on vaikka minkälaista telinettä, mäkeä, keinua ja rataa, riikinkukkoja ja muita höyhenillä varustettua otusta, lampia sorsilla, uimaranta, grillauspaikat, kahvila, luontopolkua...vaikka mitä! Meidän 11- ja 9-vuotiaat lähtevät edelleenkin mielellään sinne (tai sit niillä kiiluu jätskin kuva silmissä). Itsekin tykkään olla siellä, viltti mukaan ja kahvit ja pullat ja siellä on nurmitilaa levittäytyä vaikka millasen katraan kanssa. Tai eihän noi vilpertit TODELLAKAAN mun kanssa viltillä istu, joten saan kaikessa rauhassa syventyä päivän juorulehtiin. Ihana paikka siis kaikinpuolin. Käydään usein onkimassakin siellä,  Kokemäenjoen puolella, johon siis luoto rajoittuu.

No, yksi päivä jälleen kävin siellä ihailemassa maisemia ja yllätys, yllätys, aurinko paistoi niin ihanasti, että piti  kokeilla heti kotona maalata sitä maisemaa.


Piiiitkään, pitkään aikaan en olekaan maalaillut maisemia, mitä nyt tossa aasitaulussa oli jotain puuntynkää. Mutta mua aina vähän kammoksuttaa se, etten saa niitä kaikkia ihania, runsaita värejä ja miljoonia sävyjä paperille. Itse tykkään noista aivan oikeassa laidassa näkyvistä puskista ja niiden varjosta, niissä on sellasta vastavalomeininkiä josta pidän. Aina en saa sitä juuri niinkuin se päässäni on ja sitten kellään ei ole enää kivaa :) No ei, kyl paperi ennemmin roskiin lentää kun alan muille kiljuu :)

-jane