Niin, haparoiden alkaa tiemme blogien ihmeellisessä maailmassa. Vähän aikaa sitten en edes tiennyt (äippä siis) mikä on blogi. On NIIN ihanaa, kun muna opettaa kanaa. Välillä saa kuulla totuuksia itsestään -ja maailmasta yleensä. Äiti-tytär suhteen jatkuvasta harmonisuudesta (HEH!) huolimatta, tai sen ansiosta, olemme yhteiseksi harrastukseksi piirtämisen (jota tehdään enemmän tai vähemmän erikseen) lisäksi aloittaneet nukkistelun.
Kuvassa on alkuvaiheen nukkis, koko korkeus jalustoineen n. 170 cm. Eli reilusti aloitettiin, eihän nyt mitään pientä...  Pahvilaatikoista se on koottu ja takana yksi viikonloppu taukoamatonta yhteisprojektia. Molemmat ollaan uppoutuvaisia sitten kun jotain tehdään. Tosin laadun kanssa sillä ei ole mitään tekemistä... Kuvan huonolaatuisuuden selitys on se, että se on otettu kännyllä, joka ei ihan halua ottaa kaikkein terävimpiä kuvia. Mutta tuosta saa idean mistä lähdetään.